Päivitetty viimeksi
Julkaistu
5 min
2
3+

1. Aseta itsellesi aluksi selkeä tavoite

Ennen kuin alat valmistautua matematiikan ylioppilaskirjoituksiin, kannattaa sinun aluksi asettaa itsellesi selkeä tavoite niiden suhteen. Tämän perusteella pystyt sitten valitsemaan tavoitteesi saavuttamista parhaiten edistävät harjoittelutavat ja sen kannalta keskeisimmät aihealueet.

Jos sinulle riittää hyväksytty suoritus ja matala arvosana, niin kannattaa analysoida siihen tarvittavaa osaamista esimerkiksi vanhojen ylioppilaskokeiden ja niiden pisterajojen avulla. Pitkässä matematiikassa alin hyväksytty pistemäärä on ollut kolmella edellisellä kirjoituskerralla 14 pistettä ja lyhyessä oppimäärässä 19-21 pistettä. Nämä lukemat ovat saavutettavissa pelkillä kokeen A-osasta tulevilla pisteillä.

Toisessa ääripäässä laudaturiin on viime vuosina tarvittu pitkässä oppimäärässä 79-93 pistettä ja lyhyessä 89-101 pistettä. Näiden korkeimpien pistemäärien saavuttamiseen edellytetään yleensä kykyä soveltaa osaamista hyvinkin syvällisesti.

Voit lukea tarkemmin kokeen rakenteesta ja pisterajoista artikkelistamme Matematiikan ylioppilaskokeen pisterajat.

2. Tee oma käsitekartta lukion matematiikan sisällöistä

Lukion kurssien edetessä opiskelija alkaa usein huomaamaan, että näennäisesti toisiinsa liittymättömät matematiikan osa-alueet ovatkin yhden suuren kokonaisuuden palasia. Yo-kirjoitusten lähestyessä kannattaa pyrkiä entisestään selkeyttämään näitä yhteyksiä itselleen.

Hyvä konkreettinen tapa tähän on käsitekarttojen laatiminen. Ne on suositeltavinta rakentaa kattamaan nimenomaan koko lukion oppimäärän sisältö, mutta hyötyä on toki myös niiden laatimisesta yksittäisten kurssien sisällöistä.

Lopputuloksena syntyvä fyysinen tai digitaalinen kartta itsessään on sivutuote. Hyöty tulee nimenomaan siitä jäsentelyprosessista, jonka mielesi joutuu suorittamaan käsitekarttaa tehdessäsi.

3. Opiskele mieluummin tunti joka päivä kuin seitsemän tuntia kerran viikossa

Olet varmasti huomannut koulupolkusi aikana, että matematiikan parissa vääntäminen alkaa nopeasti kuormittaa aivoja. Tämä johtuu pitkälti siitä, että moniin muihin aineisiin verrattuna tarkkaavaisuutta ja yksityiskohtiin paneutumista tarvitaan enemmän. Jos opiskelet liian pitkään kerrallaan, jää asioiden omaksuminen helposti pinnalliseksi.

Öisin aivosi prosessoivat, lajittelevat ja arkistoivat päivän aikana vastaanottamaansa informaatiota. Kun jaat treenaamisen useammalle päivälle, syntyvä pitkäkestoinen muistijälki on vahvempi ja kyky soveltaa uutta parantuu. Koska matematiikka on luonteeltaan vahvasti kumulatiivista eli uusi oppiminen rakentuu valtaosittain aiempien asioiden päälle, myös seuraavien aiheiden opiskelu helpottuu.

Näin ollen on paljon suositeltavampaa jakaa harjoittelu tasaisesti useammalle päivälle sen sijaan, että pitäisi yhden pitkän laskusession kerran viikossa.

4. Laske tehtäviä porukalla ja opeta matematiikkaa kavereillesi

Matematiikka koetaan monesti yksilölajiksi, mutta sen ei tarvitse olla sitä. Suosittelemme sinua ainakin kokeilemaan harjoittelua yhdessä kavereidesi kanssa.

Yksinkertaisimmillaan tämä harjoittelu voi tarkoittaa istahtamista saman pöydän ääreen ja tehtävien ratkomista porukalla. Usein yksi osaa tietyn aihepiirin toisia paremmin ja toinen taas jonkin muun, joten kaikki hyötyvät yhteisestä pähkäilystä.

Hieman pidemmälle viety tapa hyödyntää joukon voimaa on asioiden opettaminen toinen toiselle. Voitte tehdä listan porukallenne tärkeistä aiheista ja jakautua tämän jälkeen ryhmiin. Kukin ryhmä laatii omasta aiheestaan ajan kanssa oppimateriaaleja, jotka voivat sisältää vaikkapa esimerkkejä ja harjoitustehtäviä. Kun oppimateriaalit ovat valmiit, kokoonnutte taas koko porukalla ja jokainen ryhmä opettaa oman aiheensa muille.

Yksi tämän niin sanotun vertaisopetuksen parhaista puolista on se, että suunnilleen samanlaisessa vaiheessa olevat oppijat osaavat parhaiten nähdä sen, mikä aiheessa on haastavinta. Ja kun aiheen valmistelee opetettavaksi muille, oppii sen tämän aikana itse ymmärtämään entistä syvällisemmin.

Vertaisopetukseen soveltuvia tiloja kannattaa kysyä oman oppilaitoksen rehtorilta, joka mitä luultavimmin järjestää ne teille ilomielin!

5. Ratkaise tehtäviä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla

Matematiikan tehtävien ratkaisemiseen on usein monia vaihtoehtoisia ja yhtä oikeita tapoja. Yritä löytää harjoitustehtäville useampi erilainen tapa ratkaista ne. Useamman tavan löytäminen saattaa tuntua turhalta toistolta, mutta se ei ole sitä, koska tavoitteena on jalostaa ja kehittää matemaattista ajattelutaitoa.

Jos et itse keksi useampia tapoja, niin tässäkin kannattaa ottaa kaveripiiri avuksi. Laatikaa lista tehtävistä, jotka kaikki ratkaisevat omalla ajallaan. Kun lopuksi lähetätte ratkaisunne toisillenne ja käytte niitä läpi, on hyvin luultavaa, että joukosta löytyy useampia erilaisia ratkaisutekniikoita.

6. Käytä oppikirjan esimerkkejä kertaustehtävinä

Kurssikirjat ja netti ovat pullollaan matematiikan harjoitustehtäviä, mutta harmillisen usein tehtävään on annettu pelkkä vastaus ja vaihettaiset malliratkaisut loistavat poissaolollaan. Sen sijaan, että käytät aikaasi uusien vaiheittaiset ratkaisut sisältävien tehtäväkokoelmien etsimiseen, sinun kannattaa hyödyntää sitä kokoelmaa, joka sinulla jo entuudestaan on olemassa. Nimittäin oppikirjan esimerkkejä!

Katso esimerkistä ainoastaan tehtänanto ja ryhdy laskemaan sitä kuin se olisi tavallinen harkkatehtävä. Jos et pääse tehtävässä liikkeelle, lue esimerkin alkuosa ja yritä jatkaa ratkaisemista itsenäisesti siitä saamiasi ideoita ja vinkkejä käyttäen. Älä siis lue koko valmista ratkaisua alusta loppuun, vaan ainoastaan sen alku. Jos myöhemmin tulee uusi jumituskohta vastaan, niin jatka esimerkin tutkimista eteenpäin ja yritä taas sen jälkeen jatkaa itse.

Tämä opiskelutekniikka tarjoaa parhaimmillaan toisenkin merkittävän hyödyn. Oletetaan, että sait tehtävän ratkaistua itsenäisesti alusta loppuun. Kun lopuksi kurkkaat kirjan ratkaisua, saattaa se hyvinkin olla suoritettu ihan erilaisella tekniikalla kuin omasi.

7. Tutustu vanhoihin ylioppilaskokeisiin

Erittäin oleellinen osa kirjoituksiin valmistautumista on tietenkin aiempien vuosien ylioppilastehtäviin tutustuminen ja niiden laskeminen. Vanhat kokeet tarjoavat sinulle luonnollisesti hyvää harjoittelumateriaalia, mutta sen lisäksi sinulle muodostuu mielikuva tehtävien haastavuustasosta ja ylioppilastutkintolautakunnan suosimista tehtävätyypeistä. Ne nimittäin poikkeavat välillä suurestikin lukiokirjojen harjoituksista.

Juuri näiden mielikuvien luomiseksi suosittelemme sinua käymään vähintään viiden edellisen vuoden kokeet läpi ainakin tehtävänantojen ajatuksella lukemisen muodossa. Ja mitä useamman tehtävän ehdit konkreettisesti laskea, niin tietenkin sitä parempi!

Vanhoja yo-kokeita löytyy esimerkiksi Ylen Abitreeneistä.

Intoa kertaukseen ja menestystä koepäivään!

Halutessasi saat meiltä yksilöllistä tukea opiskeluun. Järjestämme myös lyhyen matikan abikurssin verkossa loppukesällä 2020!

Pidittekö lukemastanne?
3+
Haluaisitteko jakaa artikkelin?

Herättikö artikkeli ajatuksia?

Kuulisimme mieluusti tämän artikkelin teissä herättämistä ajatuksista! Pystytte kirjoittamaan tälle sivulle näkyviin tulevan kommentin oheisella lomakkeella.

Vastaa

Antamanne nimi tai nimimerkki tulee näkyviin kommenttinne viereen. Käymme kommentit läpi ennen niiden julkaisua.

Artikkelin kirjoittaja

Yksityisopetus.net

Tuotamme matematiikan ja tilastotieteen opetuspalveluja.

Kirjoittajan muut artikkelit